Magazberd: armenialainen linnoitus Araks-joen turkkilaisella puolella
6 kilometriä suuren Anin lounaispuolella, Arpaçay-joen (antiikin Ahuryan) oikealla rannalla, sijaitsee vähän tunnettu, mutta historiallisesti merkittävä Magazberdin (Maghasberd) linnoitus. Se on rajalinnoitus, joka rakennettiin tuffikallioille Bagratiidien Armenian kukoistuksen aikana ja siirtyi myöhemmin seldžukien, georgialaisten, Hatunogullarien ja lopulta ottomaanien hallintaan. Nykyään Magazberd on suljettu sotilasalue aivan nykyisen Armenian rajan tuntumassa, ja sinne pääseminen on käytännössä mahdotonta. Mutta jo kaukaa katsottuna se tekee voimakkaan vaikutuksen.
Linnoituksen historia
Linnoituksen mahdolliset juuret ulottuvat jo 6. vuosisadalle, mutta säilynyt rakenne kuuluu pääosin Bagratidien Armenian valtakunnan aikakaudelle (885–1045). Linnoituksen strateginen merkitys kasvoi jyrkästi sen jälkeen, kun Ani tuli vuonna 961 Armenian kuningaskunnan pääkaupungiksi: Magazberd suojasi sen lounaispuolen lähestymisreittejä ja hallitsi Arpačajan kanjonin ylityspaikkaa.
Bagratidien kaatumisen jälkeen linnoitus siirtyi seldžukkien, Georgian kuningaskunnan ja turkkilaisen Hatunogullari-dynastian välillä. Vuonna 1579 Magazberd vallattiin Ottomaanien valtakunnan toimesta ja rakennettiin uudelleen. Tästä kertoo pohjoisportin kirjoitus: jälleenrakennus tehtiin sulttaani Murad III:n aikana. Ottomaanien varuskunta piti linnoitusta hallussaan 1800-luvun puoliväliin asti, minkä jälkeen se hylättiin ja joutui raunioiksi.
Nykyaikaiset arkeologiset tutkimukset alkoivat vuosina 2004–2005: tutkimuksissa paljastui ”Vanhan Magazberdin” jäännökset – kokonainen kaupunkikortteli noin 100 metrin korkeudella joen yläpuolella, jossa oli kaupunginmuuri, sylinterimäisiä, suorakulmaisia ja hevosenkengän muotoisia torneja sekä kirkkojen raunioita. Tämä antoi aihetta olettaa, että linnoitus ei ympäröinyt pelkästään varuskunta-aluetta, vaan täysimittaista linnoitettua kaupunkia.
Arkkitehtuuri ja nähtävyydet
Muurit ja kolme suurta tornia
Rakennus on rakennettu tuffista — alueelle tyypillisestä vaaleasta vulkaanisesta kivestä, joka on lämmin auringossa ja kestää hyvin sään vaikutuksia. Linnoituksen perustana ovat kolme suurta tornia, jotka ovat suurelta osin säilyneet nykypäivään asti. Niiden väliset muurit ovat osittain tuhoutuneet, mutta niiden ääriviivat ovat selvästi nähtävissä.
Ottomaanien kirjoitus pohjoisportilla
Pohjoisportilla on säilynyt vuodelta 1579 peräisin oleva kirjoitus, joka kertoo sulttaani Murad III:n aikana tehdyistä korjaustöistä. Tämä on harvinainen tapaus, jossa osmanilainen kirjoitus on selvästi integroitu aikaisempaan armenialaiseen rakenteeseen.
Sisärakennukset
Linnoituksen sisällä erottuvat kivisten asuinrakennusten, useiden kappeleiden, palatsin, saunan ja suuren neliönmuotoisen vesisäiliön jäännökset. Tämä kokonaisuus vahvistaa, että Magazberd toimi paitsi sotilastukikohtana myös pienenä ruhtinaskunnan keskuksena.
Vanha Magazberd
2000-luvun puolivälissä löydetty ”Vanha Magazberd” on erillinen linnoitettu kortteli kallioisella terassilla. Sen muureissa on erilaisia torneja (sylinterimäisiä, suorakulmaisia, hevosenkengän muotoisia), ja muurista on löydetty kirkkojen jäännöksiä. Tämä on harvinainen esimerkki armenialaisesta rajakaupungista 900–1000-luvulta nykyisen Turkin alueella.
Mielenkiintoisia faktoja
- Magazberd sijaitsee käytännössä Armenian tasavallan rajalla ja kuuluu ensimmäiseen rajavyöhykkeeseen: turistien pääsy itse raunioille on kielletty.
- Sen säilyneisyys on osoittautunut paremmaksi kuin joillakin Aniin kuuluvilla rakennuksilla: Magazberdin tuffitornit ovat käytännössä kokonaan pystyssä vielä tänäkin päivänä.
- Linnoitus on selvinnyt Bagratidien, seldžukkien, georgialaisten, Hatunogullarien ja ottomaanien hallinnosta – harvinainen yhdistelmä yhdelle muistomerkille.
- ”Vanhan Magazberdin” löytäminen 2000-luvulla muutti käsitystä linnoituksesta: kävi ilmi, että kyseessä oli pieni linnoitettu kaupunki eikä erillinen linnoitus.
- Raunioihin lähin asutus on kurdikylä Üçbölük, joka toimii maastokarttojen suunnistuspisteenä.
Miten sinne pääsee
Linnoitus sijaitsee Karsin maakunnassa, lähellä Üçbölük-kylää, Ani-raunioiden lounaispuolella. Koordinaatit: 40°28′31″ N, 43°32′30″ E. Lähin suuri kaupunki on Kars (noin 50 km), lähin lentokenttä on Kars Harakani (KSY).
Raunioille ei yleensä pääse ajoneuvolla: koko Arpaçay-joen varrella oleva alue kuuluu suljettuun sotilasalueeseen Armenian rajan tuntumassa. Vierailuluvat vaativat erillistä hakemista, ja niitä myönnetään harvoin matkailijoille. Käytännössä useimmat matkailijat tyytyvät katselemaan Magazberdiä kaukaa Anista Üçbölükiin johtavan tien varrelta tai itse Anin tasangolta kanjonin yli.
Vinkkejä matkailijalle
Tärkein neuvo on arvioida odotuksensa realistisesti. Linnoitukseen pääseminen ei todennäköisesti onnistu: kyseessä on raja-alue, ja yrityksestä lähestyä sitä ilman lupaa voi seurata ongelmia armeijan kanssa. Ota mukaan kiikarit tai teleobjektiivi – ja suhtaudu Magazberdiin osana Anin maisemaa, sen ”kaukaisena etuvartiona”.
Paras aika vierailla on myöhäinen kevät ja varhainen syksy. Talvella Ani-ylängöllä puhaltaa jäätävä tuuli, ja lämpötila laskee selvästi pakkasen puolelle; kesällä päivällä voi olla kuuma, mutta illat ovat viileitä. Syksy tarjoaa parhaan valon tuffikivelle ja Arpachai-kanjonille.
Älä kuvaa sotilaskohteita, antenneja tai rajavartijoita. Jos tavoitteenasi on ymmärtää Magazberdin konteksti, yhdistä vierailu ehdottomasti kävelyyn Anin raunioilla: vain näin muodostuu täydellinen kuva Armenian pääkaupungista ja sen puolustusvyöhykkeestä.
Karsista on kätevä suunnitella yhden päivän reitti: Kars Kalesi (kaupungin linnoitus ja katedraali) aamulla, Ani iltapäivällä, matkan varrella näköalapysähdys Magazberdin suuntaan. Tällainen päivä vaatii autoa: julkista liikennettä tähän raja-alueelle ei käytännössä ole.